Blogikirppis?

Mulla on kotona paljon turhaa kamaa, josta pitäisi päästä eroon. Turhaa siis minulle, ei välttis muille ;) Jos ette vielä arvannut, mitä haen takaa, niin mietin, että jos löytyy porukalta kiinnostusta, voisin pistää blogikirppiksen pystyyn! Näin säästyis sekin vaiva et roudais kamat normikirppikselle, eikä tarttis hei maksaa sitä typerää pöytämaksuakaan. 

Niille, jotka ei tiedä, niin blogikirppis meinaa sitä, että pistän kuvat myytävinä olevista tavaroista tänne (tai siis erilliseen blogiin, mutta käytännössä tänne), merkkaan hinnat ym. tiedot, ja voitte sitten kommentoida tarjouksenne jos kiinnostaa. 

Joten, jos tarpeeks ilmenee kiinnostusta, niin tällaista ois luvassa :)

Menossa, menossa, MENOSSA!

Tässä pätkä keskustelua, jonka kävin yhden parhaimman ystäväni kanssa viime marraskuussa Facebookin chatissa. 

M:

Mitä suunnitelmii sul on? :)

I:

Lähen työharjotteluun Amerikkaan :) Allianssin kautta. 3kk vaan, mutta kuitenkin työharjottelu. Saan siitä paljon irti, kivan lisän ansioluetteloon yms.

M:

Oooi toi kuulostaa mukavalta :) Minne päin Amerikkaa?

I: 

Joo... äläkä pliis tapa mua ku kuulet mihin :D

M:

:DD

Eeeeeei

I:

Sitä järjestetään vaan siihen yhteen paikkaan, Portlandiin, Oregoniin. Hyvin lähellä Seattlea :D

M:

Eei eieieieieieiei

xD

kakka

No ei vaa, ihanaa! Joskushan sinneki on päästävä, ja iha sama vaik meetki sinne ku itekki joskus joka tapauksessa sinne meen xD

Omalta kohdaltani en tiedä, miksi Seattle on aina kiehtonut ja olen monen monta vuotta halunnut päästä sinne käymään. Ystäväni kohdalla innostus alkoi 10 things I hate about you - leffan myötä (sijoittuu Seattleen). Ehkä se vaikutti itseenikin. En tiedä. 

Mutta tänä viikonloppuna yksi mun unelmista toteutuu.

Lähden Seattleen <3

Life in America / Elämää Amerikassa

After posting about what I've been doing lately, I wanted to tell you about my life here in general. 

It's been almost two weeks now, and I was very surprised to learn that I was still a bit jet lagged over the weekend. I thought I was done with it, but obviously not. It was like my brain and mind were fine but my body was still adjusting. Now I should be fine. At least I think I am :) 

Another surprise was how everything seems so normal to me here. Of course there's always the novelty when you're in a new place, but this is my 6th time in this country, and it truly is like a home to me. I no longer storm from store to store, looking for things I want but don't need, but rather find the place I know that has what I need. I know what to look for and where to look for it. It's one of the things I love about here; I fit in, and I feel like home. Instantly.

I'm working Tuesday through Friday, from 10am to 4pm. Not bad, 'eh? The work is fun, easy and creative. During the weekends I like to do stuff, go to downtown Portland or somewhere else. Life here has been surprisingly easy. I haven't experienced a cultural shock of any kind and I just feel like everything was fine from the very beginning. I'm loving it here, and I'm already having nightmares about this being over too soon. The sad truth is, though, that I can't stay here forever. I just have to enjoy this adventure to the fullest while it lasts.
Just wanted to let you know I'm happy :)

Viime aikoina oon lähinnä postaillut siitä, mitä oon täällä rapakon toisella puolella tehnyt, joten nyt halusin antaa teille tällaisen yleiskatsauksen mun täkäläiseen elämään. Melkein kaksi viikkoa oon täällä nyt tosiaan oleskellut, ja todella yllättynyt olin siitä, että vielä viime viikonloppuna olin jet lagin kourissa. Luulin jo päässeeni siitä yli, mutta ilmeisesti en sitten kuitenkaan. Mieli oli virkeä ja aivot pelas, heh, mutta kroppa oli vielä sopeutumisvaiheessa. Nyt on kyllä jo rytmit kohillaan :)

Myös se, miten normaalia mulle kaikki täällä on, yllätti mut. Tietty uudessa paikassa on aina se oma uutuudenviehätys, mutta tää on kuitenkin jo mun kuudes kerta tässä maassa, ja todellakin kuin toinen koti mulle. Mä en enää ryntäile kaupasta toiseen etsimässä turhaa kamaa jota en tartte, vaan ennemminkin etsin paikan mistä saan mitä tarvitsen. Tiedän mitä etsin, ja tiedän mistä sen löytää. Asia, jota tässä maassa rakastan on se, että mä sovin täällä joukkoon ja tunnen oloni heti kotoisaksi.

Töitä mulla on tiistaista perjantaihin klo 10-16. Ei paha, vai mitä? Työ on hauskaa, helppoa ja luovaa. Viikonloppuisin tykkään tehdä kaikkea kivaa; mennä Portlandin keskustaan tai muualle. Yllättävän helppoa on elämä ollut täällä. Minkäänlaista kulttuurishokkia ei ole osunut kohdalle ja jotenkin kaikki vaan on mennyt tosi hyvin ihan alusta saakka. Rakastan olla täällä ja oon jo nähnyt painajaisia Suomeen paluusta :D Surullinen totuus kuitenkin on, etten voi jäädä tänne pysyvästi. Täytyy tästä ajasta siis ottaa kaikki irti.
Tietäkää, että mä olen hyvin onnellinen nyt :)

Aina mä unohdan hankkia kurkkupastilleja...

Mikä siinä on kun joskus ärsyttää vaan niin maan perusteellisesti ettei mitään rajaa... ilman mitään syytä?! 

Tämä ilta oli sellainen. En tiedä, mikä ketuttaa, mutta jokin ottaa aivoon nyt ja pahasti. Ei edes pitäisi. No joo, oon kipee, kurkkua kutittaa ja se ärsyttää, mutta muuten on ollut kiva päivä. Mä sain jopa mun isäntäperhetiedot tänään. Nyt on asuinpaikka rapakon takana tiedossa, ja se on kiva juttu; johan tätä ollaan odotettu kuin kuuta nousevaa. 

Mä olen tänää katsonut 8 jaksoa Frendejä veljen kanssa, syönyt äitin leipomia pullia (söin myös ihan oikeeta ruokaakin), ottanut päikkärit ja levännyt muuten vaan. Miettinyt, että ois hirveetä olla nyt töissä, niin kuin mun piti olla. Korkea kuume kuitenkin pakotti hakeen saikkua. 

Silti nyt v*****aa. 

Mä olen saanut kuulla, että mulla on taipumuksia melankoliaan, ja että välil pitäs hellittää. Oon kyllä samaa mieltä. Jos yks asia menee pielee, annan helposti muidenkin mennä, positiivisuus muuttuu tosi helposti negatiivisuudeksi ja sitten se lumipallo alkaa vieriä. Päässä pyörii kaikki mun elämän epäkohdat. Oikeen kivaa... Kohta nukkumaan, ehkä oon huomenna jo paremmalla tuulella.

Toivottavasti myös fyysisesti parempi olo, kun ois ihan suunnitelmiakin. Ois treffit yhen ystävän kanssa, jota en oo nähny pitkään aikaan. Oon nyt yrittäny nähä porukkaa ennen mun matkaa, koska seuraava kerta menis vasta joulukuulle tai ens vuoden puolelle, ja kun on vielä elokuu, se tuntuu aivan liian pitkältä ajalta olla näkemättä ketään. 

Huomenna äiti lähtee Kiinaan työmatkalle. Jäispä se tänne mun henkilökohtaiseks avustajaksi. Sairaana on aina hyvä olla äidin helmoissa. Mutta mä luulen, että matka Kiinaan voittaa mun passaamisen ;)

Tässä kuulumisia tältä erää. Hirveen kivaa tekstiä taas... kyllä mä joskus kirjotan jostain oikeesti kivasta aiheesta. Ois pitäny tehä teille video postaus. Yskin ja niistelen, oisitte saanu hyvät naurut. Ehkä seuraavan kerran, kun olen kipeä. 

Ciao beibet!

Almost time to freak out!!!

People, I've got 3,5 weeks before I take off. 

Sooo much to take care of before that happens. I'm starting to stress out over it. Not fun.
Ihmiset, mulla on 3,5 viikkoa aikaa lähtöön.
Hommaa on tosi paljon ennen sitä, ja stressi alkaa iskemään päälle. Ei kiva.

Today I finally got a confirmation about my internship placement. Sorry, I won't tell you where I will be interning, because I want to maintain some kind of privacy. Nothing personal. You already know the city I'm heading to ;)
Tänään sain viimein vahvistuksen mun harjottelupaikasta. Yksityisyyden takia en kuitenkaan paljasta täällä, minne menen. Tiedätte kummiskin jo kaupungin missä tulen asustelemaan ;)

I have the next two days off, so I'll get something done. I promise. 

Seuraavat pari päivää ois vapaata, joten saan aikaiseksikin jotain. Lupaan sen.

Have a great week everybody! :)

Hyvää viikkoa kaikille! :)


To my English-speaking readers, from now on I will be posting some of my posts in Finnish as well, due to public demand ;) Not everything will be translated, only the shorter posts such as this one!

No use for Google Translate...

Hei taas suomenkielinen yleisöni :) 

Päätinpä jälleen kirjoittaa ihan omalla äidinkielellä vaihteeksi. Ei ole suomenkielisiä postauksia täällä näkynyt niin usein, kuin silloin joskus meinasin, mutta katsotaan saadaanko siihen asiaan muutos. 

Kovasti haluaisin toteuttaa teidän postaustoiveitanne, jos niitä on, ja tuossa oikeallahan on toi kysely, mihin saatte vapaasti osallistua. Se on englanniksi, kyllä, mutta pitäisi olla tarpeeksi selkeä kuitenkin :) Joten vastailkaa niin saan bloggailtua aiheista, mitkä kiinnostaa teitä!

Yksi asia onkin tullut jo esiin eräältä taholta. Mua pyydettiin kirjoittamaan postauksiani sekä suomeksi että englanniksi. Tämä asia on itse asiassa ollut mun harkinnassa jonkun aikaa, ja voin iloksenne (?) kertoa, että tulen tämän pyynnön toteuttamaan! Osittain kylläkin vain. Jotkut postaukset ovat aika pitkiä, joten niitä en ala kirjoittamaan kahdella kielellä. Kuka niitä jaksaa lukea?! Mutta joitakin lyhyempiä postauksia voi tästä lähin odottaa molemmilla kielillä. Kaikkea en lupaa kääntää; siinä on suuri työ, ja vaikka kuinka rakastan bloggausta, yritän olla kuluttamatta siihen suurinta osaa päivästäni ;)

Toivottavasti tämä pieni uudistus toisi lisää lukijoita tänne! Lukijaksi voi rekisteröityä tuosta oikealta -->  Join this site. 

Kommenttejakin saa jättää, ja mun sähköpostiosoite löytyy myös sivupalkista. 

Täältä voi myös kuukauden päästä alkaa seuraamaan mun elämää Amerikassa, kun lähden sinne työharjoitteluun kolmeksi kuukaudeksi. Luvassa on yksityiskohtaisempia jäkätyksiä kuin mitä Facebookiin tulee laitettua. 

Mitäs muuta.. alko tekee mieli mansikoita. Taidan joutua tyytymään viinirypäleisiin. Pitäis vielä ostaa mansikoita kun niitä saa; hullua miten nopeesti tää kesä meni!! Mulla loppuu työtkin parin viikon sisään. Sitten on vuorossa armotonta siivoomista ja pakkaamista ja kavereiden näkemistä ennen lähtöä. On kyllä ihana päästä pois täältä, vaikka ikävä tuleekin. 

Ei tällä kertaa muuta! Kantsii aina välillä kurkkailla tänne, saatatte törmätä huippujuttuihin! (vaatimattomuus kaunistaa)

Joskus lupailin haastatteluja, ja JEE, ensimmäinen haastis on työn alla ja ilmestyy viimeistään ensi viikolla! Valotan teille hieman, mistä olen saanut intoni matkustaa, ja haastattelen yhtä maailman parhaimmista ihmisistä: äitiäni <3

Palaillaan! :)

-i

This feeling can only be described in Finnish

Tässä tämän blogin toinen suomenkielinen postaus. Etukäteen jo anteeksi, että aihe ei kyllä ole positiivinen. Joten jos sinulla on hyvä päivä, lopeta lukeminen tähän, äläkä pilaa sitä. 

Viime aikoina on vaivannut stressi. Se on vanha tuttuni. Jokin aika sitten ylpeilin sillä, että nykyään en enää stressaa niin paljon, että olen oppinut elämään päivä kerrallaan, tehden kuitenkin suunnitelmia, mutta ottamatta niistä turhia paineita. Just juu... mihinkäs sitä koira karvoistaan pääsee?

Ennen olin hyvä peittämään stressiä, mutta nykyään se nousee pintaan hyvinkin helposti ja purkautuu vihanpuuskina. Pahoina sellaisina. Anteeksi niille, jotka olette niitä joutuneet kestämään. Mistä sitten stressaan? No siitä, mistä kaikki muutkin. Rahasta, tulevaisuudesta, elämästä yleensä... omalla kohdallani päänvaivaa aiheuttaa tinnitus, ja stressaanpa vielä ihosta kaiken lisäksi. Se ei ole hyvä juttu, ihoni kun reagoi stressiin aika voimakkaasti. Jes... Onneksi minulla on äiti, joka jaksaa (melkein) aina kannustaa ja pysyä toiveikkaana kaiken suhteen. Se tasapainottaa tätä olotilaa, jolle on vain yksi sana. Se on se v:llä alkava, jota en nyt tähän kirjoita. Kaikki kuitenkin tiedätte, mistä on kyse. 

Tämä on varmaan tätä perussuomalaista yrmeyttä. Onneksi minusta löytyy edes sen verran optimismia, että tiedän asioiden järjestyvän. Jossain syvällä sisimmässäni tiedän sen. Mutta täytyy oppia päästämään pessimistisyydestä irti. 

Tänään ärsytti mennä S-Markettiin, jossa puolet hyllyistä oli tyhjät. Kauppa kun muuttaa naapuritontille. Tässäkin asiassa ajattelin, että voi kun mukavaa saada lajikoimaltaan laajempi ääsmarket kotimatkan varrelle. Koen sen edistyksenä asenteen muutoksessani. 

Kyllä tästä noustaan. Aina on noustu. Paljon on kivaa odottettavissa, joten hymyillään :)

-I

Here's some FINNISH for you!

Hei vaan kaikille :) Tässä on nyt mun eka suomenkielinen postaus tähän blogiin, jota oon pitänyt jo melkeen puoltoista vuotta. Tää on harrastus, joka on osoittautunut älyttömän hauskaksi ja mukavaksi ajanvietteeksi, ja jota voin oikeesti lämpimästi suositella kaikille keitä vähänkin tämä homma kiinnostaa! 

Mulla on aika monta syytä siihen, miksi pidän tätä blogia englanniksi, ja tässä seuraa muutama: englanti on aina ollut se mun vahvin osaamisalue ja oon halunnut hyödyntää (ja pitää sitä yllä) omissa kirjotushommissa yms. Halusin myös, että ystävät muualla kuin Suomessa pystyisivät seuraamaan blogiani. Olen tässä tavoitellut laajaa lukijakuntaa, ja vaikka rekisteröityneitä lukijoita on tuo 15, niin tilastot -joita kyttään ihan kiitettävästi- osoittaa, että mulla on säännöllisiä, rekisteröimättömiä, lukijoita myös aika paljon. Heitä löytyy mm. Venäjältä, Saksasta ja Britanniasta. Oon tosi tyytyväinen siihen, että niin montaa ihmistä kiinnostaa, mitä kirjoitan, ja teille kaikille (nyt varsinkin suomalaisille) iso kiitos!

Oon ajatellut, että tulevaisuudessa voisin välillä postailla tänne suomeksi, mutta pääasiassa kieli tulee pysymään englantina. Jos ette oo ennen tutustunut mun blogiin, niin pääaiheina on ollut aikalailla kirjoittaminen, matkustelu ja elämä yleensä. Jotkut sanoo, että ois hyvä brändätä bloginsa, että lukijat tietäis mitä odottaa, mutta oon aina pyrkinyt tekemään selväksi sen, että mä kirjotan ihan mistä vaan, enkä haluais jämähtää mihinkään tiettyyn aiheeseen. Aihe-ehdotuksia otan kyllä mielelläni vastaan! Mun tekstejä voi kommentoida kuka tahansa, ei tarvitse olla rekisteröitynyt. 

Viime aikoina oon innostunut bloggaamisesta entistä enemmän, ja koko ajan on silmät ja korvat auki mahdollisia aiheita varten. Mulla on muutamia ideoita jo kehitteillä, mm. henk.koht. postaus itsestäni, koska en ole kauhean paljon omia asioita täällä levitellyt. Oon myös suunnitellut haastattelusarjaa muutamista ihanista, mielenkiintoisista ihmisistä mun elämässä. Että sellasta ainakin luvassa tässä keväällä/kesällä :) 

Toivottavasti tää nyt ei ollut liian mainospuhemainen kirjoitus! Jos kiinnostaa lukea enemmän niin jes, ja tosiaan jos haluatte, että kirjotan jostain tietystä aiheesta, niin pistäkää viestiä tulemaan. Aion pitää tän blogin hengissä vaikka mikä ois, sen verran oon tästä nauttinut! <3

loppukuittaus! baibai:)